Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

Täsmällinen poika

Kaikki kolme laskettua aikaa ajoittuivat sunnuntai päivälle 18.5.03. Edellisenä päivänä ajelin vielä itsekseni autolla ja illalla klo 23 juttelin ystävilleni puhelimessa että eihän tuo ole vielä syntymässä, taitaa olla sen verran hyvä olla äidin masussa.
Olin yön yksin ja heräsin n. klo 01.00 suunnattomaan kipuun. Ensin luulin sen olevan vatsan väänteitä (kivun suuruutta kyllä ihmettelin) ja istuskelinkin tunnin vessassa ja laitoin viestiä ystävälleni (joka oli luvannut tulla kyyditsemään). En kehdannut soittaa ja herättää ketään... hieman ennen kolmea soitin kuitenkin ystävälleni ja sairaalaan, että nyt on lähdettävä. Ajattelin jonkin olevan pielessä. Ajattelin myös, että jos nämä kivut ovat nyt niitä synnytyskipuja niin olisit kulta pieni pysynyt sittenkin vielä siellä masussa... En pystynyt enää istumaan enkä edes vaihtamaan vaatteita. Samalla hätyytin lapsen isänkin mukaan ja lähdimme sairaalaan jossa olimme perillä n. klo 04.00.
Siellä ei pidetty mitään kiirettä (kun minulle kerrottiin että nyt mennään synnytyssaliin ajattelin vain, että tutkisivat nyt ensin...).
He alkoivat kyselemään kaikkia tietojani (suvun sairauksista jne.) ja vasta kun huusin vihaisena että saisinko nyt p...rkle jotakin lääkettä, kätilö turhautuneena alkoi tutkia montako senttiä olin auennut. Sitten alkoi vipinä -> 9 senttiä olin jo auki. Mitään lääkitystä en kerennyt saada vain ilokaasua mistä ei kyllä minulle ollut mitään apua.
Kätilöt neuvoivat minua erittäin hyvin hengityksen kanssa ja siitä olen erittäin kiitollinen heille. Muutaman kerran tuntui siltä, että nyt lähtee tajunta, mutta sain sinniteltyä.
Jossakin vaiheessa kätilöt hätääntyivät kun poikani ei reagoinut supistuksiin ollenkaan. Häneltä otettiin päästä verikoe, mutta kaikki oli hyvin, onneksi!
Päivänvalon poikani näki su aamuna 18.5. klo 6.01. Ja kokoa oli 50 senttiä ja 4050g!
Vieläkin vähän naurattaa, että oli aika lähellä etten synnyttänyt yksin kotiin ;)
Niin ja synnytyksessä mukana oli lapsen isä sekä hyvä ystäväni. Tästäkin olen hyvin kiitollinen, ettei minun tarvinnut valita heidän väliltään!!

SYNNYTYS-
KERTOMUKSET

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

 
hosted by Euronic Oy