Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

Juhannusaaton onnenhetket

Kuvittelin synnyttämään lähtemisen hieman toisenlaiseksi: olisi aamuyö, mies paniikissa, kaahaisimme autolla sairaalan pihaan... Toisin kävi.
Jouduin keskussairaalaan kontrolliin raskausmyrkytyksen vuoksi viikolla 39+3, jolloin lääkäri totesi että parempi käynnistää, ennenkuin verenpaineeni pomppaa kattoon. Sairaalaanmeno tapahtui siis omalta osaltani kävellen, mies ajeli sitten perässä työpäivän jälkeen. Ei dramatiikkaa.
Päivä oli torstai, juhannusaaton aatto. Käynnistys aloitettiin kymmenltä aamulla cytotecilla, mutta mitään ei tapahtunut koko päivänä. Kuluttelimme mieheni kanssa aikaa osaston käytävillä kulkien ja lehtiä lueskellen.
Seuraavana aamuna käynnistys oli tarkoitus aloittaa uudelleen lääkärintarkistuksen jälkeen. Lääkäri teki sisätutkimuksen ja totesi edellispäivän käynnistyksen saaneen aikaan kohdunkaulan häviämisen ja kohdunsuuta juuri ja juuri sentin auki. Sisätutkimus oli melkoisen kovakourainen, eikä sitten muuta käynnistystä tarvittukaan. Supistukset iskivät kertalaakista hirvittävinä. Lähdin hakemaan lievitystä lämpimästä suihkusta ja sinne suihkun lattialle lirisivät sitten lapsivedet. Siinä vaiheessa komensin mieheni käymään kotona koiraa ulkoiluttamassa, olin varma, että ensisynnyttäjänä kulutan tässä supistellessa vielä useamman tunnin.
Nyt kuitenkin saatiin sitä kaivattua dramatiikkaakin kuvioihin. Kätilö tuli tekemään tilannekatsausta ja kysymään kivunlievityksen tarpeesta. Lapsiveden meno voimisti supistukset noin miljoonakertaisiksi, ja olinkin valmis ottamaan vaikka nuijanikutuksen, olin varma, että tästä ei voi ihminen hengissä selvitä.
Siirryin sitten kätilön kanssa synnytyssaliin mieheni ollessa ulkoiluttamassa koiraamme. Salissa kätilö alkoi laittaa scalp-piuhaa vauvan päähän epiduraalia varten, mutta joutuikin sitten toteamaan samn tien, ettei tässä ehditä enää mitään puuduttelemaan. Kohdunsuu oli auennut 9 senttimetriin puolessa tunnissa. Ilmankos supistukset tuntuivat niin tömäköiltä.
Siinä vaiheessa meinasi iskeä paniikki: ponnistusvaihe käsillä ja mies ulkoiluttaa koiraa! Onneksi miehelle oli tullut jonkinlainen aavistus, että nyt pitää palata äkkiä takaisin, ja hän ehti juuri ja juuri takaisin sairaalaan näkemään poikamme syntymän.
Ponnistaminen tuli eteen niin nopeasti, ettei siinä ehtinyt paljon asentoja vaihdella. Siinä sitten ponnistin perinteisesti puoli-istuvassa asennossa, mikä ei kyllä ollut mielestäni erityisen miellyttävää. Olisin mieluusti noussut pystyasentoon.
Poika kuitenkin tuli ulos näinkin, ja komea poika tulikin!
Harvemmin sitä muistaa mitä tuli tehtyä juhannuksena tai vappuna tai pääsiäisenä. Tämä kyseinen juhannusaatto ei kuitenkaan varmasti unohdu koskaan!

" Laurin äiti"

SYNNYTYS-
KERTOMUKSET

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

 
hosted by Euronic Oy