Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

Erilainen vappu...

Vuonna-99 tammikuun lopulla odotin perheesemme toista lasta. Minulla ja miehelläni oli jo ihana 2 vuotias tytär. Ensimmäinen synnytykseni meni kuin "oppikirjasta", vaikka olikin melko pitkä (17h) niin kaikki sujui hienosti, eikä kivunlievityksenäkään tarvittu kuin ilokaasua. Nyt odottelimme,kaiken myöskin sujuvan hyvin.

Raskauteni loppuosalla liikkuminen tuntui hankalalta ja supistuksiakin tuli jo 31 viikolla. Aukaisivat kohdensuuta 2 senttiä ja kanava myös hävisi. Sairaalassa kertoivat, että lapsemme voi syntyä aiemmin. Sitten alkoivatkin kituviikot. Häpyluuni oli kammottavan kipeä kun lapsemme oli laskeutunut jo niin alas. Sitten 37 viikolla eräänä lauantai aamuna lapsivedet sitten menivät.

Painoarviossa arvuuttelivat lapsemme painavan n. 3500g, mutta itse olin kyllä toista mieltä. Tyttäremme painoi syntyessään 3600g ja nyt olo tuntui tosi suurelta. Mieheni soitti ambulanssin, koska sairaalaan oli matkaa 50km ja supistuksiakin alkoi tulla ja olihan kaikki varoitelleet, että toinen lapsi tulee nopeammin.

Sairaalaan tultuani supistukset alkoivat heiketä ja minulle laitettiin oksitosiinitippa. Mieheni tuli myös mukaan vietyään tyttäremme hoitoon. Siinä sitten odoteltiin koko päivä, ja illalla alkoikin tapahtua... Supistukset sokaisivat minut tuntui kun alapääni repeäisi. Sain paraservikaalipuudutuksen ja se auttoikin kummasti, sain sen vielä uudelleen ennenkuin sain luvan ponnistaa.

Ponnistusvaihe kesti kamalat 40min. Kun lapsemme pää näkyi, kätilö sanoi, että lapsen paino alkoi nelosella eikä kolmosella. Lapsellamme oli napanuora kahdesti kaulan ympäri ja se jouduttiin katkaisemaan jo siinä vaiheessa, kun vasta pää oli ulkona. Lapsemme juuttui hartioistaan jumiin ja kärsi hapenpuutteesta 8 minuuttia.

Kun hartiat viimein saatin ulos syntyi eloton suuri poika. Agarpisteitä 1 ja kymmenen minuutin kuluttua pisteitä 4. Poikamme vietiin heti lastenteholle. Häntä elvytettiin sähkäshokeilla ja hän joutui hengityskoneeseen. Syntymäpainoa pojallamme oli komeat 4600g ja
pituutta 54cm. Synnytyksen jälkeen olimme mieheni kanssa shokissa. Itkimme ja odotimme uutisia lapsestamme. Lääkärit tulivatkin kertomaan sekä hyviä, että huonoja uutisia. Hyvät olivat, että lapsemme hegitti jo itse, oli saanut ilmarinnan
rajusta elvytyksestä. Huonoja uutisia oli, että oikea käsi ei reagoinut mihinkään diagnoosina totaalinen Erbin pareesi. Poikamme oikea hartia vammautui rajun synnytyksen seurauksena. Arveluttavaa oli vielä se oliko hapenpuute ehtinyt tehdä vaurioita aivoihin.Lapsemme oli tehohoidossa reilut kaksi viikkoa.

Nyt hän on ihana ja vilkas 4 vuotias.Päässä ei ole mitään vikaa ja kättä on leikattu ja kuntoutettu. Käsi onkin jo yllättävän hyvässä kunnossa, eikä estä hänen elämäänsä. Antti-Jussi on erittäin elämänmyönteinen ja ilonen poika!!

SYNNYTYS-
KERTOMUKSET

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

 
hosted by Euronic Oy