Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

Emmin syntymä

12.11.02 Tiistai 38+2

Aika OYS:n äitiyspoliklinikalla klo 10.30. Pääsen sisään klo 11.30. Tomi jäi kotiin Emppu-ukin kanssa rakentamaan taloa. Kätilö mittaa verenpainetta (~140/85) ja painon (noussut 3kg viikossa!).

Juttelen hetken kätilön kanssa tämänhetkisestä tilanteesta ja sitten odottelen taas vuoroa lääkärille. Sitä ei onneksi tarvitse odottaa kauaa. Lääkärin kanssa juttelemme muutaman sanan turvotuksesta, mahataudista (jota epäilee, koska maha on ollut viime päivät sekaisin). Lääkäri tekee sisätutkimuksen ja on todella kovakourainen. Kohdunsuu on sormelle auki ja kohdun kaulaa "pehmeänä pötkönä". Lääkäri katsoo myös ultralla ja kertoi vauvan olevan kookas ja vilkkaasti liikkuva. Pää saadaan mitattua juuri keskikäyrän yläpuolelle, mutta vartalo menee huimasti yläkäyrän yläpuolella. Painoarvio on nyt 3800g ja siitä ylöspäin. Lääkäri (sama lääkäri oli muuten mukana synnytyksessä) on todella reipasotteinen ja sanoo, että nyt sitten olisi aika alkaa kypsytellä kohdunsuuta ja siitä sitten käynnistellä, ettei vauva isommaksi kasva masussa.

Kätilö vie minut osastolle 11 ja pääsen huoneeseen 10. Siellä on kaksi odottavaa äitiä jo ennen minua. Käyn lisäämässä rahaa parkkimittariin ja sitten diabeteshoitajan puheille. Antaumuksella ja monotonisella äänellä tämä kertoo melkein tunnin vanhoja perusasioita. Haukotus. Nyökkäilen tasaisin väliajoin.

Osastolla sitten alkaa huomisen odottelu. Verenpainetta mitataan ja "ajetaan käyrää" eli kuunnellaan vauvan sydänääniä. Olisin halunnut vaikka illaksi kotiin, mutta en päässyt, koska virtsassa oli proteiinia ja sitä täytyy kerätä vuorokausi kannuun. Verensokeriakin mitataan tasaisesti. Laskimoverinäytteestä otettiin toxemia-arvot, moooonta putkea otettiin...

Janika (täti)lähtee yöjunalla tulemaan Ouluun. Joni (isä) ja Tomi kävivät illalla katsomassa. Kummallista oli käydä nukkumaan. Kaikki asiat pyöri päässä ja kotiasiat kaikkein eniten! Enhän ollut varautunut lainkaan tänne jäämään! Naapuri petiläinen kuorsasi kuin iso mursu. Onneksi sain korvatulpat ja sain pätkittäin nukuttuakin. Yöllä näin unta epiduraalin laitosta.

13.11.02 keskiviikko 38+3

Aamulla sain 50 mikrogrammaa Cytotecia ja sydänääni käyrää ajettiin. Tuloksena menkkamaista jomotusta lonkissa ja ristiselässä. Neljän tunnin kuluttua lääkeannos uusittiin. Ei vaikutusta. Odottelua ja käyrää koko päivän. Ei mitään muuta vaikutusta kuin, että vatsa toimi kolme kertaa. Ennen nukkumaanmenoa kätilö ja opiskelija tutkivat kohdunsuun tilannetta. Tulos: ehkä juuri kahdelle sormelle auki ja veristä limaa (tutkimusgeeliä kaiketi) tilkka housuihin. Opamox 25mg ja Para-tabs 1g ja korvatulpat yöksi. Nukuin kuin tukki. Joni aloitti isyysloman, koska on Tomin kanssa kotona.


14.11.02 torstai 38+4

Aamusta lääkäri tutki tilanteen. Ollaan kuulemma vähän edetty! Sanoi, että 2cm auki! Taas todella kovakourainen tutkimus, jos vaikka sillä saataisiin supistukset alkuun, muuta ei! Taas tabletteja. Päivän toisessa käyrässä näkyi kaksi ihan pientä supistusta. Taisivat olla pieruja. Viimeisen tabletin sain 19 aikaan ja käyrää ajettiin. Klo 21.10 tuli hentoinen supistus. Sitten niitä tuli tasan 5 min. välein aina 00.30 asti. Ne nippailivat vähän ja käyrää ajettiin. Sitten päätin, että käyn nukkumaan, jos eivät tämän kovempia ole. Eihän se lapsi nukkuessa kuitenkaan synny ja herään varmasti, jos supistukset kovenevat. Nukuinkin hyvin ja sikeästi aamuseitsemään asti.

15.11.02 perjantai 38+5

Samanlaisia pikkusupistuksia koko aamun. Lääkäri ei ollut tyytyväinen sydänkäyrään. Sanoi piiperoiseksi. Tabletteja en tänään saa, sillä supistelee omasta takaakin. Sisätutkimus paljastaa, että kohdunkaulaa on 1cm jäljellä ja kohdunsuu onkin auki vain sormelle! Lounaan jälkeen pari napakkaa supistusta. Jos kypsyttely edistyy, niin seuraavaksi on edessä kalvojen puhkaisu. Iltapäivän ja illan aikana ei sitten yhtään supistusta tullutkaan. Sain luvan käydä haukkaamassa vähän happea. Omat vaatteet päälle ja puolen tunnin reippailu OYS.n ympäri. Seurauksena limatulppa irtosi wc reissulla. Naapuripedin rouvan kanssa sitten juhlittiin perjantain kunniaksi pizzalla! Naapurin vieraat toivat.

16.11.02 lauantai 38+6

Lääkäri katsoi vasta puolenpäivän jälkeen, koska oli ollut aamun leikkaamassa. Tulos: Nyt kaulakanavaa olisi muka ollut 1,5cm jäljellä! (pidentynyt muka siis). Kypsyttelyä jatketaan. Kysyi, että haluanko pitää huomenna välipäivän: NO EN! Vastahan sellainen eilen oli ja kertoivat tänään, että olisin ihan hyvin voinut käydä kotonakin silloin. Kertoivat sitten vasta nyt.

Taas 50 mikrogramman tabletti ja loput limatulpasta irtosi. Illalla sain 100 mikrogramman annoksen. Sitä ennen oli tuntunut yksi supistus. Tupla-annoksella ei tunnu olevan vaikutusta ja ilta kuluu kirjaa lukien. Otan nukahtamislääkkeen klo 23.


17.11.02 Sunnuntai 39+0

klo 02.30 herään pissahädän tunteeseen. Vessassa ollessani tulee supistus. Mojova sellainen, kipeäkin. Huoneessa heti toinen, kipeä. Muutama supistus, kipeitä. Katson kännykän kellosta aikaa ja saan väliksi tasan 3min. Ähkin makuullaan ja naapurikin herää. Pakko mennä yökön luokse. Istun päiväsalissa keinutuolissa ja ajetaan käyrää. Supistuksia tulee tasan 3min. välein ja kovenevat koko ajan. Yöchat pyörii televisiossa, muutaman viestin jaksan lukea. Kätilö tutkii tilanteen ja toteaa kohdunsuun olevan 4cm auki. Soitan Jonille ja käsken tulla heti.

Kävelemme kätilön kanssa synnytysosastolle ja matkanteko on hidasta. Supistuksen tullessa on pakko pysähtyä henkäilemään ja nojaamaan eteenpäin. Salissa olemme klo 04.20. Kipeää tekee ja jään yksin saliin. Kävelen ympyrää kuin turkiseläin häkissään. Kun kätilö palaa, saan pyydettyä epiduraalia, HETI! Lääkäri puhkaisee kalvot klo 04.50 ja lapsivesi on vihreää. Tippa laitetaan tippumaan vasempaan käteen. Vauvalta otetaan kaksi verinäytettä päästä hapettumisen selvittämiseksi. Ne ovat hyviä. Olen niin tuskissani, että voin vain maata kyljelläni vuoteessa ja roikkua ilokaasunaamarissa, josta on kai vain vähän apua. Ainakin tunnen olevani pumpulissa vaikka kivut ovat hirveitä ja ne eivät lakkaa lainkaan. Yhtenäistä supistusta koko ajan.

Anestesialääkäri tulee ja esittelee itsensä. Joni tulee melkein samalla oven avauksella. Saan vain vaivoin soperrettua, että "pistä äkkiä", sillä tiedän sen helpottavan. Hän pistääkin ja se ei tunnu yhtään miltään. Ensimmäinen koitos menee pieleen, katetri ui verisuoneen. Toinen jo onnistuukin. Kohdunsuu on 6cm auki. Pikkuhiljaa alkaa helpottaa ja tunnen kuinka lihakset rentoutuvat! Mahtava tunne!. Epiduraalin sain 05.35.

Helpottaa niin, että makaan selällään ja jopa alan juttelemaan Jonin ja kätilön kanssa, joka valmistelee toimenpidevälineitä pöydälle. Kerron kätilölle, että minua alkaa ponnistuttaa ja tutkimus osoittaa, että olen 10cm auki eli kokonaan. Klo 06 Kätilö katetroi vielä pissan nopeasti pois, ettei rakko olisi vauvan tiellä. Klo 06.10 alkaa ponnistusvaihe. Joni on pääpuolessa tsemppaamassa ja kätilö ja opiskelija häärivät alapäässä. Epiduraali auttaa hyvin kipuihin, mutta tunnen kuitenkin hyvin kuinka työnnättää ja tunnen supistukset. Ponnistan minkä ikinä jaksan ja ärisen kovaa! Ärinä tuottaa tulosta ja vauva syntyy klo 06.25 pistein 8/8/9.

Hengitystiet imetään puhtaiksi. Joni sanoo "Toinen poika!", johon kätilö tokaisee: "Isipä katsoo uudelleen!" Tyttöhän se! Pituutta 50cm ja painoa 3790g. Istukka syntyy klo 06.35 kevyesti napanuorasta nykäisemällä. Äiti säästyi täysin ompeleilta. Synnytyksen kesto siis: avautumisvaihe 3h40min, ponnistusvaihe 15min ja jälkeiset 10min.

Tyttö viedään hetkeksi happikaappiin köllöttelemään ja lämmittelemään. Sitten on aamukahvien vuoro! Jalat ovat nyt puuduksissa ja vaikka nipistän itseäni reidestä ei se tunnu yhtään. Suihkuun pääsen omin jaloin, vaikka vähän heikottaakin ja jalat tärisevät. Osastolle pääsemme lepäilemään yhdeksän aikaan aamulla, Joni lähtee kotiin nukkumaan. Tästä se alkaa!

Synnytyksessä oli mukana isin lisäksi gynekologi Rastas (nainen), Anestesialääkäri Karinen (mies), kätilö Jurvakainen ja kätilöopiskelija Holappa.

Kotiin pääsimme keskiviikkona 20.11.02

SYNNYTYS-
KERTOMUKSET

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

 
hosted by Euronic Oy