Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

Mitä muistan

iSiinä istuin ja ähkin. Naapurin isäntä oli nenä valkoisena ja yritti tavoittaa puhelimella meidän miestä työmaalta. Kai se oli kiihkeässä kahvikeskustelussa, kun ei kuullut.

Välillä supisti niin, että piti nahkasohvan käsinojasta puristaa kynnet valkeina, en halunnut pelotella naapuria enempää kuin oli tarvis.

Onneksi tämä nyt ei edes ollut vielä niin tuloillaan. Hoputan, eikö se vastaa. Naapuri hermostuu. Uhkailee tilata ambulanssin. Saadaan mies langalle.

Renkaat sauhuten tuli hakemaan. Matka meni vartissa.
-
Turha reissu. Mene kotiin avautumaan, sanottiin. Kohdunsuu oli lähes kiinni. Pieni pettymys suupielissä palasimme kotiin. Naapurin emännällä naama ikkunassa kiinni, ikään kuin kysyen montako tuli. Ihan kuin hänellekin olisin pettymys - suutariksi mennyt synnytys. "Ei ne sinne ole ennenkään jääneet", mies lohduttaa.
-
Joku kuvasi jossain synnytystuskaa pingispallon työntämisellä nenään. Itseköhän oli kokeillut? Vesimeloni greipin kokoisesta reiästä- ajattelen. Ei naurata, yliaikaiseksi tämä meni.
-
Naapurissa katsoimme illan elokuvaa ja minua kuvotti. Ystäväni oli leiponut parastaan, minua oksetti. Vatsaa väänsi mutta karttelin äänieristämätöntä vessaa.

Odotin kotiinlähtöä. Vetosin lopulta väsymykseen, mies talutti minut huolestuneena kotiin. Pää ämpäriin. Ei enää koskaan tonnikalapiirakkaa!

Heräsin neljältä supistukseen. Mies puhisi: "Mitä nyt taas, nukutaan nyt ". Ei tullut unesta mitään, hermostuin omaan kipuiluuni.

Vatsaa väänsi ja supisti. Mies lähti hakemaan autoa. Tarvitsin apua portaiden kanssa. Taas supisti. Ottaisinko ämpärin mukaan?

Vatsa oli niin suuri, etten nähnyt portaita. Laitettiin penkille pyyhkeitä, ettei kastuisi.

Ajoimme sairaalan pihalla parkkipaikalle, jolla ei ollut parkkimaksua. Matka pääovelle kesti ikuisuuden. Välillä pysähdyin lepäämään, mies ehdotti pyörätuolin hakemista. Päätin yrittää itse, omin jaloin.

Ensiavussa kyselivät monesko lapsi. Tuli hoitajiin vauhtia, kolmas lapsi, edellinen syntyi syöksymällä. Pikaisesti hissillä synnytyssaliin. Vatsaa väänsi taas.

Oksensin ja palelin. Laittoivat tipan. Pelkäsin.

Ei edistystä. Tippahanaa suuremmalle. Pakolla synnytettiin. Pelkäsin enemmän.

Sydämeni hakkasi lujaa, katsoin lasittuneesti kanyylia ja pelkäsin yhä.

Yritin saada seinäkellosta kiinni katseellani. En saanut yhtään hengähtää, sattui kamalasti. Hoitaja pienensi tippaa. Lääkäri väänsi taas lorisemaan. Oksensin ja huusin ääneen.

Kätilö jäi istumaan huoneeeen. Kirjoitti jotain. Näin kaiken ilokaasun takaa, haukoin henkeä, etsin vastausta kumisesta naamarista.

Tunsin lapsen pään luitani vasten painavana. Mies hihkui "ei ole kalju".

Sieltähän se solahti esille. Tyttö. Tummasilmäinen pullaposki. Kyytiläinen tutustumassa isäänsä. Oltiin tahmeita.

Ja minä olin tyhjä.

SYNNYTYS-
KERTOMUKSET

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

 
hosted by Euronic Oy