Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

Oma pienokaiseni

Viikkoja oli jo 41+6, kävin yliaikaisseurannassa, missä lääkäri ilmoitti että jos ei yön aikana ite synny, niin huomenaamulla klo. 09.00 puhkaistaan kalvot.

Oli jotenkin uskomaton olo.. Hihittelin ja sitten taas itketti. Ystäväni soitti illalla ja kysyi mitäs teet huomenna? Menen synnyttämään, vastasin.
Yöllä vaan valvoin.. Odotin, alkaako nyt syntymään. Ja jännitin aamua. Pelotti.

Aamulla mies heräsi kelloon. Istuimme keittiössä ja söimme aamiaista. Katsoin kelloa, jo 8.20! Pitää lähteä.
Siinä istuin auton kyydissä ja mietin että nyt mennään synnyttämään! Ei ollut yhtään supistusta.

Synnytyssalissa lääkäri ilmoitti että on 4cm auki. Kalvot puhkaistiin, sekään ei tuntunut miltään. Tunsin vain kuinka lämmin vesi kasteli selkänikin. Mies laittoi vieressä cd:n soimaan. Olimme ostaneet erilaisia rauhoittavia cd:eitä synnytystä varten. Melkein heti alkoi supistamaan. Ja lujaa alkoikin! Minuun iski paniikki, olisin vain tahtonut takaisin kotiin. Sitten itkin, itkin ja itkin...

Kätilöt sanoivat, että synnytys alkoi 9.00. Makasin vain sängyllä, sattui niin paljon! Liikuin vain keinutuoliin mieheni ja ihanan kätilöopiskelijan avulla. Kipu oli melkein sietämätöntä. Opiskelija ehdotti aqua-rakkuloita. 4 ihon alle, niin pitäisi auttaa. Niiden laittaminen sattui varmaankin enemmän, kuin supistus. Niitä laitettiinkin vain yksi, en antanut laittaa enempää.

Puolenpäivän aikaan sain epiduraalin, muistan sen ahdistavana. Mutta se oli uskomatonta miten se auttoi! Kätilöt ehdottivat lepäämistä ja että mieheni kävisi syömässä. Makasin sängyllä silmät kiinni ja olin onnellinen. Mies palasi syömästä juuri kun kivut alkoivat taas. Koko ajan voimistuen. Kello oli nyt jo 13.15. Vieras kätilö tuli katsomaan huoneeseen. Pyysin lisää epiduraalia ja hän sanoi tarkistavansa tilanteen. Ehei, enää epiduraalia! Nyt alkaa ponnistus, minulle ilmoitettiin. Ei voi, en mä oo vielä valmis, sanoi kauhuissani. Kätilö vaan poistui hymyillen. Opiskelija tuli huoneeseen ja hymyili, että alkaa jo naama punottaa. Kello oli 13.30 kun ponnistusvaihe alkoi. Sattui niin paljon, että karjuin ja roikuin miehessäni. Olin aluksi suunnitellut että ponnistan selälläni, mutta sitten tosipaikan tullen, kyljellään oli minulle paras! Kello 14.00 kätilö ilmoitti, että typy tuli! Olin haljeta, niin onnellinen olin!! Sain pienokaiseni rinnalleni ja ajattelin etten ikinä ollut nähnyt mitään niin ihanaa!!

Kätilöt kehuivat miten hyvin meni. Kaikki oli niin uskomatonta. Isi leikkasi napanuoran ja pääsin imettämään ja katselemaan ihmettäni. Niin kaunis! Voiko mikään olla näin ihanaa!!?? Nyt synnytyksestä on kohta vuosi kulunut. Vieläkin katselen pientä ihmettäni ja rakastan niin, että sydän pakahtuu. Taitaa tyttö välillä katsoa ihmetellen, että mitä se äiti taas itkee?

SYNNYTYS-
KERTOMUKSET

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

 
hosted by Euronic Oy