Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)  

esikoinen
raskausviikkoja: 39+0
käynnistyi: spontaanisti supistuksilla
sairaalana: Keski-Suomen keskussairaala
synnytystapa: alatiesynnytys
erityistä:
ponnistusasento: perinteinen puoli-istuva
kivunlievitys: aqua-rakkulat, ilokaasu
kokonaiskesto: 5t 36m

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)


Olin varautunut synnyttämään esikoistani vuorokauden verran, kuten äitinikin minua synnytti. Ajattelin, jo ennen kuin olin raskaana, että kun se päivä koittaa tahdon kaikki mahdolliset kivunlievitykset. Olen sairaala kammoinen ihminen, siksi ajattelin että palaan sairaalasta kotia mahdollisimman pian. Sitten se suuri päivä koitti. 19.4.2007 (RV 38+6) Katselimme mieheni kanssa poliisi-tv:tä kymmeneltä illalla, kun tunsin supistuksen. Se ei ollut kovin kivulias, enkä alkanut kelloa tuijottelemaan. Puoli yhdentoista aikaan sanoin miehelleni, että supistuksia tulee vähän väliä. Mies laski, että supistukset tulivat vajaan 10min välein. Yhdeltätoista olimme nukkumaan menossa, kun supistus rysähti valtavalla voimalla! Totesin, että tänä yönä tämä kyllä syntyy! Menin suihkuun ja samassa vatsa sitten tyhjeni molemmista päistä. Housuihin oli ilmestynyt verta. Supistuksia tuli muutamien minuuttien välein ja olivat erittäin kivuliaita. Suihkukaan ei enää auttanut mitään. Päätin lähteä pois suihkusta, vielä kun kykenisin. Soitin sairaalaan ja sain ohjeeksi yrittää nukkua. Suljin puhelimen ja sanoin miehelleni, että nyt mennään. sairaalakassi oli pakkaamatta ja mieheni yritti pakata laukkua ohjeideni mukaan. Pukemisesta ei meinannut tulla mitään supistuksien tullessa koko ajan kivuliaana. Supistuksen tullessa heittelehdin sängyllä puolelta toiselle. Viimein kun sain vaatteet niskaan, lähdimme kohti sairaalaa. Saavuimme sairaalaan tuskaisen ajo matkan jälkeen noin kello 01.00. Minut vietiin tutkimus huoneeseen normaali tarkastuksiin. Olin 4cm auki. Ja siirryimme saliin. Salissa minulle tarjottiin ilokaasua, mutta siitä ei minulle minkäänlaista apua ollut. Seuraavaksi selvisi, etten voi saada epiduraalia, enkä spinaalipuudutusta, koska minulla oli raskauden aikana veritulpanesto lääkitys. Kukaan ei vaan kertonut minulle asiaa etukäteen. Kätilö sekä kätilöopiskelija päättivät, että saan kohdunkaulan puudutteen. Kalvot puhkaistiin, mutta kappas vaan, lapsivesi oli vihreää. Sen vuoksi en saanut tätäkään puudutusta. Olo oli epäuskoinen. Kätilö ehdotti aqua-rakkuloita ja ajattelin, että mikä tahansa joka auttaa kelpaa. Aqua-rakkuloiden laitto sattui erittäin paljon, eikä niistäkään apua juurikaan ollut. Paremmin vain pystyin puoli-istuvassa asennossa olemaan. Sikiön sydän ääniä seurattiin, mutta niistä en muista mitään. Sain luvan ponnistaa 02.30, avautumis vaiheen kestoksi laitettiin 4h 30min. Oli helpottava tunne alkaa ponnistaa, sehän enteili synnytyksen päättymistä. Tein työtä käskettyä. Huusin ja koin sanoin kuvailematonta tuskaa. Viimein pieni tummatukkainen tyttö tuli maailmaan. Aikaa siihen ponnistukseen kyllä vierähti 1h 06min!! Mutta 03.36 syntyi 3520g painava ja 49cm pitkä terve tyttö, jonka lastenlääkäri kiikutti saman tien tutkittavaksi. Mieheni ehti leikata napanuoran ja tirauttaa onnen kyyneleen. Minä ehdin nähdä tumman takaraivon ja pienen pepun. Sinne mieheni ja tyttäreni hävisi, salin ovista pois. Minulle oli sanottu, että kipu loppuu kun lapsi tulee maailmaan. Vaan eipäs loppunutkaan. Yht'äkkiä näin ja tunsin kuinka suuri verimäärä hulahti jalkojeni välistä. Näin kätilöiden huolestuneen ilmeen ja mietin, että mitähän tapahtuu. Sitten aloitettiin kohtuni rääkki. Kätilöt laittoivat oksitosiini-tippaa, jotta kohtu supistuisi. Verta oli joka paikassa. Ja lisää tuli. Kätilöt painoivat kohtua ja minä huusin tuskasta. Tilanne saatiin aisoihin noin kello 06.00 aamulla. Onneksi kipu helpotti. Mieheni ja pikkuinen tyttöni saivat tulla saliin ja pääsin vihdoin pitelemään pienokaistani. Joimme mieheni kanssa kahvit ja ihastelimme uutta perheen jäsentämme. Minut kärrättiin sängyllä osastolle 07.00 aamulla. Ihmettelin, miksi minut viedään sängyllä kun olen nähnyt muiden kävelevän tai menevän pyörätuolilla. Vastaus selkeni muutaman tunnin päästä, kun ajattelin mennä suihkuun. Eipäs pysynytkään jalat alla. En tajunnut ollenkaan, että ihminen joka menettää verta, ei tolpillaan kykene olemaan. Kolme päivää vierähti pyörätuolissa, sitten olo tasaantui. Tyttäremme joutui 20.4 illalla vastasyntyneiden teho-osastolle. Hän oli ehtinyt hörästä likaista lapsivettä ja sai keuhkoon tulehduksen. Hän oli antibiootti tiputuksessa viisi päivää, joista kaksi viimeistä hän sai viettää kanssani vuodeosastolla. Mieheni oli suuri apu ja tuki synnytyksessä, pelkällä läsnäolollaan. Loppu tuloksesta olen onnellinen, saimme ihanan neidon elämäämme. Nyt esikoisemme täyttää vuoden ja odotan toista lastamme RV 20+4. Katsotaan kuinka tällä kerralla käy :) Voimia teille kaikille!



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy