Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Juhannuspojan syntymä  

esikoinen
raskausviikkoja: 37+4
käynnistyi: lapsivesien puhkeaminen
sairaalana: KP-KS
synnytystapa: alatiesynnytys
erityistä:
ponnistusasento: perinteinen puoli-istuva
kivunlievitys: suihku,ilokaasu
kokonaiskesto: 6t 30m

Juhannuspojan syntymä


La oli 12.7 ja olin henkisesti varautunut ylimenoon. Juhannusaattoaamuna 24.6 heräsin aamuviideltä pissahätään ja pöntölle istuessani kuului vain kamala loiskahdus! Tiirailin varovasti jalkojeni välistä ja pytty oli täynnä limaa. Ajattelin vain, ettei tämä nyt varmaan yliaikaiseksi mene, mutta olin kuullut, että tulpan menosta voi kulua kaksikin viikkoa ennen synnytystä. Palasin takaisin sänkyyn miehen viereen, kun yhtäkkiä tunsin housujen kastuvan. "Siis nytkö se pissakin sitten tuli!" Lähdin taas vessaan ja pytyllä lorisi aina, kun vähän ponnisti. Jotenkin tuntui ettei tämä nyt kyllä ihan pissaa ole. Vaihdoin kuivat housut ja laitoin siteen paikalleen ja menin sänkyyn makaamaan. Kokeeksi nousin pian istumaan ja taas lorahti! Mieleen alkoi tulvia ilon- ja pelonsekaista jännitystä. Herätin miehenkin ihmettelemään tapahtumaa. Hän lähti sitten peltohommiin kun ajattelin että ehtii saada paalit valmiiksi jos illalla tulee lähtö. Kuuden jälkeen soitin synnärille, sanoin että lapsivettä tihkuttelee mutta ei kai supistele. Pari päivää oli selkää vähän jomottanut, mutta uskoin sen johtuvan auton pesusta ym. touhuiluista. Käskivät sieltä kuitenkin näytille lapsivesiepäilyn takia. Soitin miehelle että mennään sitten jonkun ajan päästä, mutta hän halusi lähteä heti. Taisi tulevaa isää jännittää aika tavalla! Vuorattiin auton penkki sanomalehdillä, pyyhkeellä ja muovipussilla ja lähdettiin ajamaan 70km päähän sairaalaan. Matkalla tuli jo pari supistusta, vaikka eivät olleet kipeitä. Kahdeksan aikaan oltiin tutkimushuoneessa ja kätilö totesi että "juu, lapsivettä tulee ja kolme senttiä auki!" ja kun hän veti kätensä pois, lapsivettä hulvahti oikein kunnolla tutkimuspöydälle! Mieskin taisi vähän säikähtää. En tainnut kuunnella kätilöä kovinkaan tarkasti, sillä kun päästiin tutkimuksesta, lähdin kävelemään ulko-ovea kohti kun mies otti käsivarresta kiinni jotta mihinkäs se vaimo on menossa, kun huoneeseen käskettiin. Minä vain ajattelin että kotiin mennään, kun en ole kipeä ja ensikertalaisena kestää varmasti pitkään... Kätilö naureskeli, että et sinä täältä ilman vauvaa lähde! Nolotti ja jännitti... Vaihdoin vaatteet ja sitten vain odottelemaan. Pikku hiljaa alkoi tulla supistuksia, harvakseltaan eikä kovin kipeitä. Kätilö kävi kierrolla katsomassa ja sanoi että aamulla käynnistellään. Söin jossain välissä, katseltiin televisiota, kirjoitin synnytyskertomusta ja mies kävi välillä kotona ja syömässä. Oli appiukko lähettäny heti takasin =). Viiden aikaan alkoi olla jo hieman tuskainen olo, supistukset tuli 10min välein. Kuudelta katsottiin että synnytys on kunnolla alkanut, kun supistukset tuli 5min välein. Ilta kului sumuisesti, katsottiin vain supistuksen välejä kellosta, mies koitti hieroa ja minä yritin löytää helpottavia asentoja. Yhdeksän aikaan kätilö tuli tekemään sisätutkimusta ja olin 4cm auki. Ajattelin vain että tässähän menee ikuisuus! Sanoi että seuraava vuorolainen tulee hakemaan saliin. Puoli kymmeneltä mentiin saliin ja olinkin 5cm auki. Vauvalle laitettiin sydänpinni päähän ja mulle supistusanturi. Kymmenen aikaan aloin vedellä ilokaasua, en vielä muuta halunnut. Puoli yhdeltätoista menin suihkuun jossa supistukset tuli 1,5-2 min välein ja kesti reilun minuutin kerralla. Sinnittelin yli puoli tuntia kunnes viimein tajusin ettei se suihku taida helpottaa ;). Kätilö tuli katsomaan ja olin reilu 7cm auki. Sovittiin epiduraalista. Kätilö yritti laittaa mulle tippaa, mutta en voinut pitää kättä paikoillaan. Hengitin sitten taas ilokaasua ja kätilö tuli seuraavan kerran kahdentoista aikaan yrittämään tippaa uudestaan. Juuri kun piti pistää, minua alko ponnistuttaa! Kätilö kurkkasi alapäähän ja tuumasi että niinpä, ei taidetakaan puuduttaa, 9 cm auki. Jonkin aikaa piti hengitellä pinnallisesti ja yrittää olla ponnistamatta, kun oli jokin lippa edessä ja kätilöillä oli kiire jonkin toisen synnytyksen kanssa. Mies sitten joutui/pääsi apulaiseksi, kätilö antoi ohjeita ja mies haki tavaroita kaapeista ja asetteli valmiiksi. En kyllä itse paljon tajunnut kun yritin vain pitää vauvan sisällä. Sitten viimein sai ponnistaa. Kokeilin ensin pari kertaa että miltä se tuntuu ja sitten oli pakko vaan työntää täysillä. Huusin aika kovaa (ei mies olisi uskonut että minusta voi sellainen ääni lähteä!) kun poika tuli kanavan läpi. Kaikki kipu loppui kuin seinään ku poika oli syntynyt! Katseltiin pientä ihmettä tippa silmässä miehen kanssa ja ihmeteltiin miten me ollaan saatu jotain niin mahtavaa ja täydellistä aikaiseksi. 14 min merkittiin ponnistusvaiheen kestoksi, josta itse arvelin täyttä työtä olleen ehkä puolet, kun aluksi pidättelin. Kätilö ehdotti jossain vaiheessa välilihan leikkausta, mutta sanoin ettei tehdä. Pientä repeämää tikatessa kätilö totesikin, että helpommalla pääsin kun ei leikattu. Poika syntyi siis 25.6.2005 klo 00.49. Mitat oli 3050g ja 48cm, py 33,5cm. Pisteet 9/9. Sain hänet heti mahan päälle paidan alle ja siinä hän köllötteli sillä välin kun kätilö laittoi ne kuusi tikkiä. Sitten käännyin kyljelleni ja poika alkoi imeä rintaa. Kätilö tuli vasta tunnin päästä tuomaan mehua ja leivoksia ja sitten mentiin perhehuoneeseen. Kävelin itse ja työnsin vauvaa kopassa, mies toi tavarat ja kätilö availi ovia. Aamulla annettiin pojalle ensimmäinen kylpy. Häneltä seurattiin kahdesti sokeriarvoja pienen koon takia ja vuorokausi annettiin valohoitoa keltaisuuteen. Viiden päivän päästä päästiin viimein kotiin. Itse toivuin tosi nopeasti, istuminen ei tuottanut vaikeuksia missään vaiheessa ja olo oli energinen. Ja aika tulikin pitkäksi. Odottelen nyt pikkukakkosta syntyväksi tammikuussa `07. Esikoisen synnytyksestä ei jäänyt suuria traumoja. Toivoisin että voisin olla tällä kertaa ajatuksellisesti enemmän skarppina synnytyksessä ja aion ottaa kunnolla selvää kipulääkitysmahdollisuuksista!



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy