Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Ensimmäinen prinsessa  

esikoinen
raskausviikkoja: 40+6
käynnistyi: spontaanisti supistuksilla
sairaalana: LKS
synnytystapa: alatiesynnytys
erityistä:
ponnistusasento: perinteinen puoli-istuva
kivunlievitys: vesiallas,kipulääkepistos
kokonaiskesto: 7t 53m

Ensimmäinen prinsessa


Esikoisen muutto massuun oli kauan odotettu ja murehdittu tapahtuma, mutta silti melkoinen järkytys. Alun sekavat tunteet jäivät "onneksi" taka-alalle kun aloin kokopäivätoimisesti niinsanotusti puhua norjaa vessanpöntön kanssa ja kieriä sängyssä hirveiden migreenikohtausten kourissa. Keskiraskaudessa liihottelin maailmalla entiseen malliin, mielestäni mikään muu ei ollut muuttunut kuin kehoni painopiste. Lopussa puolestaan tunteet vaihtelivat suurimmasta murheesta ylimpään iloon; välillä peläten pahinta ostelin hampaat irvessä vaunuja sun muuta tarpeellista, ja välillä viikkailin onnenhymy huulillani pikkupikku vaatteita kaappeihin -myös niitä punaisia vaikka kaikki masukkiani pojaksi veikkasivat. Koko odotusaikanani muistan pelänneeni synnytystä vain kerran, kun tajusin vauvan täyttävän koko vatsan, ja sen, että minun on se sieltä jotenkin pois puserrettava. Muutoin vain mietiskelin valmiiksi ihanan luonnonmukaista ja kivutonta synnytystäni rauhallisena kuin viilipytty, rohkaisuna ajatus "kaikkihan ne on tähän maailmaan syntyneet". Hirvittävän helteisenä heinäkuun aamuna sitten heräilin vähemmän romanttisisa merkeissä: ripuliin. Hieroskelin selkää ja viimein tunsin oikein napakan ja selkeän supistuksen, ja kohta toisen.Niin kipeää muka otti etten malttanut enää maata, vaan hipsuttelin koiran kanssa paljain varpain pihamaalle nuuskuttelemaan. Tämä hetki jäikin sitten mieleeni oikein erityisesti, kun tajusin viimein ettei paluulippua entiseen elämään ole, peruutuspaikkoja ei myydä. Oli haikea olo. Ja hiki. Jossain vaiheessa aamua herättelin ukko-riepua ja lähdettiin siinä sitten kauppareissulle ja viemään koiraa hoitoon."Mun täytyy kävellä näin.." rallattelin supistuksen tullen ravatessani välillä ympyrää. Takaisin kotona ja maailman yksinäisin olo: minä itse kipu kaverinani, mies tietokone kaverinaan. Supistukset voimistuivat iltaa kohti, ja laotessani kontilleen alkoi se ukkokin herätä hössötykseen juuri kun sitä vähiten tarvitsin..siispä komensin hänet jäätelöostoksille jaloista pyörimästä. Laulu oli vaihtunut Vilkkumaahan: "Onko vaikeaa? Ahaa, ei susta huomaa".. Iltasella olin sitten jo valmista pataa nyytinhakureissuun, joten sairaalaan kirjauduttiin 20.00, ja synnytys katsottiin alkaneeksi 3 tuntia aiemmin. Käyrillä jännitys purkautui hervottomaan hihitykseen, mutta peräruiskeen jälkeen oli hirnumiset hirnuttu.. Lieneekö ollut elämäni epäromanttisin tilanne istua pytyllä kauheissa tuskissa varpusparvea lennättäen ja samalla oksentaen, huolestuneen miehenpuolen odotellessa korva ovessa kiinni.Virtsanäytettä yritellessäni sain kuppiin saaliiksi vain sen kuuluisan limatulpan, joten ei täysiä pisteitä tästäkään suorituksesta :) Viimein pääsin kuitenkin "rentoutumaan" kiikkustuoliin, mies puolestaan keskittyi television tarjontaan sellaisella mielenkiinnolla että polki keinutuolin jalkaa kuin Singeriä. Suosiolla siirryin sitten sohvalle makoilemaan ja mietin milloin helvetti loppuisi..onnellisen tietämättömänä siitä ettei se ollut vielä alkanutkaan. 23.00 kätilö tuli ystävällisesti tarjoilemaan lievitystä kipuihin. Todettuaan kohturiepuni pinnistelleen aukamaan kokonaiset 4cm hän laittoi veden lorisemaan ammeeseen ja minut sekaan sulavasti kuin hylkeen. Ammeessa kivut räjähtivät käsiin, ja jo puolen tunnin jälkeen kiskoin itseni rannalle, eli lähimpään sänkyyn. Olin jo niin väsynyt päivän jännityksestä ja kipuiluista, että ilokaasu oli suorastaan taivaanlahja, tosin vinttihän siinä vain sekosi eikä kivunlievityksestä ollut tietoakaan. Puolen yön aikoihin silti ponnekkaasti torjuin epiduraalia, mutta suostuin viimein kipupiikkiin joka oli myöskin yhtä tyhjän kanssa. Tokkurastani sain sentään ihmeteltyä housujen yllättävää kastumista, kun ei ollut mieleen tullut lapsiveden kaltaista ainestakin itsessäni olevan. Kätilömme päätti sitten lähteä ruokatauolle kesken leikin, itse imuttelin ilokaasua minkä kerkesin kunnes seuraava supistus oli suorastaan tajunnan räjäyttävää laatua. Mies rinkutti kätilön kelloa ja tuputti epiduraalia minkä kerkesi, johon sitten viimein päätin suostua tajuttuani etten niine tuskineni aamuun asti hengissä jaksaisi. Kätilö kävi ovella vilkuttamassa ja tuumasi että semmoiset hömpötykset saisivat nyt hänen teehetkensä ajan odottaa. Vaan eipä tarvinnut minunkaan aamuun asti pinnistellä; seuraavalla supistuksella meinasin sängystä pudota, ja päättelin että tulossa on joko kakka tai vauva. Kätilö ryysti teensä pikavauhtia, ja kyllä tuli kiire raapia tarvittavat välineet kasaan. Epiduraalin autuutta ei siis minulle suotu, eikä myöskään asennonvaihtoa, sain vain käskyn ponnistaa. Oli hienoinen järkytys tajuta, että kaiken tuskan keskellä sitä oli aiheutettava itse lisää. Viisaasti päättelin ettei tätä tehtävää tainnut voida delegoida kenellekään muulle, joten apinan raivolla siis pusersin niin että rutina kuului isovarpaiden välistä, ja 8minuuttia myöhemmin kello 00.43 tuska loppui kuin seinään kun "alien" syöksähti minusta ulos. "Tyttö", sanoi mies. "Mitäs mie sanoin", sanoin minä. Tyttö oli sininen ja lytyssä, tuntui jättimäiseltä ja veltolta rintojeni välissä. Kaikki oli selkeää ja sekaista, oli tyhjä ja hämmentynyt olo. Missä kaikki suuret tunteet? Viikon päästä ei enää tarvinnut miettiä, olin Äiti, tiikeri, leijonaemo, kanaemo. Nimim. Lumi-Aura



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy